Mistä koostuu onnistunut koulutus? Työntekijät haluavat oppia ja kehittyä; 94% työntekijöistä sitoutuisi työpaikkaansa pidempään jos henkilökohtaista oppimista tuettaisiin enemmän. Haastattelimme Juho Toivolaa, keynote-puhujaa ja palkittua rekrytointikouluttajaa, saadaksemme selville mitä tulisi ottaa huomioon järjestettäessä onnistuneita koulutuksia omalle henkilöstölle.
Juho kuvailee itseään työ- ja organisaatio psykologiksi ja hänellä on taustaa henkilöarviointipsykologiasta ja rekrytoinnin johtamisesta suurissa organisaatioissa, kuten Finnairilla ja Elisalla. Juho tuntee työmarkkinoiden nykytilan ja haluaa parantaa rekrytoinnin tason kautta koko suomalaista työelämää.
Tässä haastattelussa pääset lukemaan:
- Juhon osaamisesta kouluttajana
- Juhon oppeja onnistuneesta koulutuksesta ja mistä onnistunut koulutus koostuu
- Kuinka pandemia on vaikuttanut Juhon rooliin kouluttajana ja hänen järjestämiinsä koulutuksiin
Mitä sinulla on työn alla juuri nyt?
Keskityn kahteen yritykseeni, joista uusin, on Aprillipäivänä 2020 perustettu Asselmointi, henkilöarvioinnin yritys, joka työllistää myös muita asiantuntijoita itseni lisäksi. Tuomme laadukkaan ja monimenetelmäisen asselmoinnin kautta arvokasta tietoa henkilöstöpäätösten tueksi. Lisäksi minulla on oma yritykseni, jonka kautta koulutan ja konsultoin. Teemoina koulutuksissa ovat rekrytointi ja työnantajamielikuva.
COVID-19 pandemia on vaikuttanut suuresti tapahtumamaailmaan. Miten olet kokenut tämän kouluttajan näkökulmasta?
Viime vuoden keväällä kaikki meni jäihin. Työskentelen kuitenkin organisaatioille tärkeän asian parissa, ja työt ovat pikkuhiljaa palautuneet normaalille tasolle. Yksi suurimmista muutoksista oli etä- ja fyysisten koulutusten määrän muuttuminen. Yhtäkkiä virtuaalikoulutuksia olikin 80% kun aiemmin näiden määrä oli vain 20%.
Miten määrittelet onnistuneen koulutuksen?
Onnistunutta koulutusta voi miettiä monella eri tavalla. Itse ajattelen mitä tapahtuu koulutuksen seurauksena. Ammatillisena kouluttajana haluaisin, että ihmisellä on onnistuneen koulutuksen seurauksena valmius toimia uudella tavalla ja toteuttaa uusia toimintatapoja menestyksekkäästi omassa työssään. Tietysti aina menee aikaa ennen, kun uudet opit menevät käytäntöön.
Mistä muodostuu onnistunut koulutus?
Ympäristöllä on suuri merkitys, sillä omista työrutiineista irtautuminen on tärkeää. Erityisesti virtuaalisissa koulutuksissa ja etäympäristössä tämä on haaste, sillä koulutus tapahtuu näytöllä, jossa osallistujan oma työympäristö on koko ajan läsnä. Jotta omista työtehtävistä irrottautuminen olisi aidosti mahdollista tulee luoda oma erillistila, jonne viedään ihmiset ja asettaa heidät eri mielentilaan.
Myös rituaalit, kuten aamiainen ovat tärkeitä. Rauhoittuminen aamulla auttaa ihmisiä orientoitumaan ja syntyy henkinen siirtymä omasta työstä koulutukseen. Aloitus aamulla on hyvä, sillä mitään palavereita ei tule sovittua ennen koulutuksen aloittamista. Siirtymä koulutukseen ja sieltä pois on tärkeää päivän onnistumisen kannalta, ja olisi hyvä välttää kaikkea muuta häiritsevää.
Kouluttajana mietin myös paljon tunne ja ajatusasioita. Koitan olla hereillä ja välttää miettimästä liikaa miltä minusta kouluttajana tuntuu. Sen sijaan haluan säilyttää kyvyn heittäytyä ja palvella opiskelijaporukan tarpeita. Välillä kun kysyn mikä ongelman opiskelija haluaisi tänään ratkaista hän melkeinpä ihmettelee, että pitääkö tässä nyt jotain töitä alkaa tekemään. ’Ei mulla nyt oikein ole mitään, ajattelin vaan tulla kuuntelemaan ja inspiroitumaan’. Koulutettaville orientoituminen on joskus yllättävää ja vaikeaa, jos on asennoiduttu vain kuuntelemaan.
Jos saisin itse päättää pitäisin viikon retriittejä. Oma käsitys aikuisten ihmisten oppimisesta on, että se vaatii kiireetöntä aikaa ja reflektiopintaa, kuljeskelua ja pohdiskelua. Valitettavasti kysyntä ei tässä usein kohtaa, vaan koulutukselle varatut ajat ovat organisaatioilla ahtaita ja puoli päivääkin on nykyään luksusta. Tämä on tietenkin arkirealismia, tehokkuuden ajassa on haastavaa nipistää lisää aikaa. Itse tykkään kahden päivän koulutuksista, sillä ne ovat selkeästi parempia. Osallistujat saavat rauhassa nukkua yön yli ja prosessoida oppimaansa. Itse haluaisin tuoda kouluttamiseen lisää ‘slow learningiä’, kouluttamisen ja oppimisen modernia luksusta.
Juho Toivola kouluttamassa HUONE Kampin Parakki huoneessa.
Mielipiteesi virtuaalisista ja hybridikoulutuksista?
Virtuaalisesti ja hybridinä on tietenkin aina isompi operaatio järjestää hyvä koulutus. Keskinkertaisen tai huonon saa aikaan helposti: menee vain johonkin tilaan, laittaa kameran nurkkaan ja sanoo että tämä on nyt hybridi. Hyvään hybridikoulutukseen saa kuitenkin nähdä vaivaa: vaaditaan teknistä toteutusta ja usein isompi tiimi. Yksi esimerkiksi on olla yksi dedikoitu henkilö fasilitoimassa vain etäporukkaa. Valitsisin itse ehdottomasti livekoulutukset ja uskon että ne ovat parempia, ei välttämättä lopputukoksen mutta kokemuksen osalta.
Kuinka näet koulutuksia toteutettavan tulevaisuudessa?
Koitan olla niitä ihmisiä, jotka ennakoivat ja miettivät tulevaisuutta. Kertoa mitä on tuossa ja mihin kannattaisi herätä. Tieto on nykyään perushyödyke, se on kaikkien saatavilla helposti netissä. Siksi koulutuksessa tiedon esittely ei ole enää se juttu. Koulutusta tarvitaan yhä enemmän siihen, että tulee oman työn keskellä pysähtymisen paikka ja varataan aikaa asioiden miettimiselle. Toinen tärkeä asia mikä omissa koulutuksissa nousee esille, on vertaisryhmä, muut ihmiset ja peilauspinta. Vaikea nähdä, että näiden tärkeys vähenisi tulevaisuudessa.
Koulutuksessa keskeistä on tarjota valmis ympäristö, sosiaaliset puitteet ja varata aikaa. Olen huomannut, että ihmiset kaipaavat paljon rohkaisua ja itseluottamuksen vahvistamista. Siispä koulutusten yksi funktio on tsemppaus: ‘kyllä sinä osaat ja tiedät riittävästi, voit alkaa tekemään’.
Koulutusbisnes tulee varmasti tulevaisuudessa pirstaloitumaan, korkeakoulututkintojen ylivalta vähenee ja pätevöidytään yhä lyhyemmillä koulutuksilla. Kouluttautuminen myös lisääntyy ja monimuotoistuu koko ajan: ajan ilmiöt siirtyvät koulutuksen maailmaan. Suomalaiset ovat koulutusmyönteistä, jopa koulutususkovaista kansaa. Halutaan kouluttautua, opiskella ja päivittää osaamista, koulutuksia siis tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Kolme asiaa, jotka ottaa huomioon järjestäessäsi onnistunutta koulutusta:
- Koulutuksen merkitys organisaatioissa on kiistaton. Henkilöstö haluaa oppia ja kehittyä.
- Jotta koulutuksesta saataisiin kaikki hyöty irti, tulisi tälle varata aikaa. Aikaa, joka tehokkuuden ajassa eläjillä on vaikea nipistää. Pidemmän päälle tämä kuitenkin kannattaa, antaa aikaa sisäistää ja ajatella, ottaa oppeja käyttöön työelämässä.
- Muista tarjota koulutettaville ajan lisäksi sopiva ympäristö, minimoi häiriötekijät ja vie heidät pois oman työn ääreltä. Mieti siirtymää koulutukseen ja sieltä pois.
HUONEella pidettävät kurssit löytyvät aina: juhotoivola.fi/kurssit -osoitteesta.