Verkostoitumistapahtuma jakaa mielipiteitä: se herättää vähintäänkin joko suurta innostusta, pieniä pelonväristyksiä tai halveksunnansekaista välinpitämättömyyttä. Tarvitaanko verkostoitumistapahtumia? Riippumatta siitä, oletko niitä vastaan vai puolesta, verkostoitumistapahtumiin liittyy neljä turhaa luuloa, jotka on aika murtaa:
1. Verkostoitumistapahtumissa on haalittava mahdollisimman paljon kontakteja
Ei suinkaan! Unohda rohmuaminen. Verkostoitumistapahtumat yksistään eivät toimi pääsylippuna uuteen työpaikkaan tai ole ainoa keino löytää uusia asiakkaita. Tapahtuma on tarkoitettu ponnahduslaudaksi uusien liiketoimintasuhteiden rakentamiseen. Ei tarvitse yrittää jutustella kaikkien paikalla olevien kanssa: aloita mieluummin etsimällä sellainen henkilö, jonka kanssa keskustellessa sinulla on mukava olo.
Jos onnistut puhumaan 3 –4 ihmisen kanssa, olet tehnyt erinomaista työtä! Laatu nimittäin korvaa määrän tässäkin asiassa, jos harvoista ja valituista kontakteista tulee osa verkostoasi. Ajan myötä näistä suhteista voi tulla molempia osapuolia hyödyttäviä, mutta niiden on perustuttava sellaiseen luottamukseen, jota et yhden illan aikana pysty saavuttamaan. Tätä tarkoittaa tehokas verkostoituminen!
2. Verkostoitumistapahtuma on haastava introvertille
Ekstroverttien on helpompi jutella tuntemattomille, mutta toisaalta heillä saattaa olla taipumusta lörpötellä liikaa. He eivät välttämättä myöskään huomaa kysyä oikeita kysymyksiä keskittyessään itsestään puhumiseen. Introvertin kämmenet saattavat hiota networking-starojen ympäröimänä, mutta hänelläkin on merkittävä taito: sen sijaan että introvertti puhuu hän mieluummin kuuntelee, ja kuuntelemisen taito on merkittävä etu verkostoitumisessa.
Tavoitteesihan on selvittää mahdollisimman paljon asioita vastapuolesta, joten paras tapa on esittää avoimia kysymyksiä ja kuunnella mielenkiinnolla vastauksia. Ideaalitilanteessa toisen pitäisi antaa puhua 80 % ajasta (siis todella paljon!), mutta koska hänkin oletettavasti haluaa vastavuoroisesti tietää jotain myös sinusta, kannattaa pyrkiä sopivaan balanssiin.
3. Verkostoituminen tapahtumissa on ajanhukkaa
Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä on todettu, että vähintään 70 % avoimista työpaikoista ei tule julkiseksi. Saadaksesi jonkun näistä työpaikoista, tulee verkostoitua. Tietenkään jokainen verkostoitumistapahtuma ei ole suuria menestyksiä vaan jäävät kissanristiäisten tasolle. Mutta koskaan et voit tietää!
Jos onnistut aloittamaan avoimen ja antoisan keskustelun jonkun kanssa, on se kuitenkin usein yllättävästi paljon arvokkaampaa kuin kotona istuminen, jälleen yhden bittiavaruuteen hukkuvan työhakemuksen kirjoittaminen, sijoittajien haravoiminen verkosta tai potentiaalisille asiakkaille soitteleminen.
Ihmiset nauttivat toistensa tapaamisesta kasvotusten. Se on ainoa tapa luoda todellinen yhteys muihin ihmisiin nopeasti. Siksi tyhjänpäiväiseltäkin tuntuvaan tilaisuuteen kannattaa sittenkin ehkä osallistua ja nauttia vain ihmisten tapaamisesta. Kaikki muu seuraa kyllä perässä.
4. Yhteydenpito on turhaa, jos et tarvitse mitään
Väärin taas. Sillä näin käy niin usein: Kuukauden päästä tapaamisesta juttukaverisi soittaa sinulle, vaikka hädin tuskin muistat tavanneesi häntä.
Liikesuhde on kuin kukka, jota on hoidettava ja ravittava. Et halua tuntea itseäsi hyväksikäytetyksi, etkä halua muidenkaan tuntevan niin. Siispä, kun tapaat jonkun, jonka kanssa juttu luistaa ja jonka kanssa löytyy yhteisiä intressejä, pidä keskusteluyhteyttä yllä. Ota häneen yhteyttä lähipäivien aikana ja muista meilillä aina silloin tällöin, kommentoi hänen LinkedIn-postaustaan ja niin edelleen – käytä sinulle sopivia tapoja yhteydenpitoon ja verkostosi vaalimiseen.
Opi tunnistamaan eriväriset persoonallisuustyypit kokouksissa!